Uni on tärkeää jokapäiväiselle jaksamiselle, siksi siitä kannattaa pitää hyvää huolta. Uniongelmien ennaltaehkäisyssä vuorokausirytmin säännöllisyys on tärkeää, vaikka opiskelijalle säännöllisen rytmin noudattaminen voi olla joskus haasteellista.
Unenlaatuun vaikuttaa myös valveajan tekeminen. Jos haluat parantaa unenlaatuasi, kiinnitä huomiota myös päivän toimintaasi, kuten ruokailuun, liikuntaan ja rentoutumiseen.
Uni on hyvinvoinnin perusta
Riittävä, hyvälaatuinen uni on tärkeää oppimisille ja luovalle ajattelulle. Unen riittävä määrä on yksilöllistä, mutta keskimääräinen unen tarve aikuisella on 7-8 tuntia yössä. Tärkeintä on, että tunnet itsesi aamulla levänneeksi ja päivän aikana virkeäksi.
Uni on tärkeää, koska
- elimistön voimat palautuvat erilaisista fyysisistä rasituksista,
- aivot lataavat energiavarastonsa täyteen sekä työstävät päivän tapahtumia,
- nukkuminen parantaa myös vastustuskykyä. Uni parantaa, joten kipeän on nukuttava paljon.
Opiskelu voi tuntua jatkuvalta suorittamiselta: opiskelupäivät ovat pitkiä ja itsenäisten tehtävien tekeminen jatkuu yömyöhään. Nukkumiseen jäävä aika typistyy lyhyeksi. Opiskelupäivissä ei välttämättä ole säännöllistä rytmiä. Moni opiskelija tekee töitä opintojen ohella – usein myös vuorotyötä ilta- tai yöaikaan. Voikin tuntua siltä, että opiskelija ja riittävä uni on mahdoton yhtälö.
Uniongelmien ennaltaehkäisyssä olisi kuitenkin tärkeää pyrkiä säännöllisyyteen uni- ja vuorokausirytmissä. Hyvä olisikin noudattaa säännöllisiä nukkumaanmeno- ja ylösnousuaikoja – myös vapaapäivinä. Tällöin elimistön sisäinen kello pysyy aikataulussa: koska on aika herätä, koska aika käydä nukkumaan.
Muistathan, että mieli tarvitsee palautumista vaativan aivotyöskentelyn jälkeen (kuten tentti, opinnäytetyön kirjoittaminen). Pienet rentouttavat hetket opiskelun lomassa tukevat hyvää unta!
Päivän toiminta vaikuttaa uneen
Uni ja valveaika vaikuttavat toisiinsa. Tämän vuoksi unen kannalta on merkityksellistä, mitä teemme valveaikana. Jos haluat parantaa unenlaatua, tarkastele myös, millaisia päiväsi ovat.
Ehditkö käydä läpi ajatuksiasi (Lisätietoa jatuksista)? Sillä, miten työstämme ajatuksiamme ja tunteitamme (tLisätietoa unteista) päivän aikana, on merkittävä vaikutus yöuneen. Kun mieltä painavat asiat jäävät käsittelemättä päivällä, ne tunkeutuvat mieleen yöllä.
Ratkaisuksi tähän voit pitää päivällä huolihetken. Mieti asioita ja kirjaa ylös, jotka painavat mieltäsi. Mieti, miten voisit itse vaikuttaa huoleen? Myös huolten jakaminen kavereiden kanssa auttaa.
Sisältyikö päivääsi liikuntaa (Lisätietoa liikkumisesta)? Säännöllinen liikunta parantaa unen laatua, nukahtamiskykyä ja päiväaikaista vireyttä. Liikunnan unta edistävien vaikutusten on arveltu johtuvan lihasten väsymisestä ja psyykkisestä rentoutumisesta.
Kuinka syömisesi (Lisätietoa syömisestä) rytmittyi? Jos syömme liian vähän tai paastoamme, niin nälkä rikkoo yöunta ja palelemme herkästi. Toisaalta liian tuhti ruoka ennen nukkumista voi käynnistää ruuansulatusprosessin, joka pitää hereillä ja heikentää unenlaatua.
Muista myös, että vuorokausia ei kannata täyttää liialla suorittamisella. Huolehdi, että päiviin kuuluu myös rennompia hetkiä ilman painetta suoriutumisesta. Liian hektiset päivät voivat vaikuttaa siihen, että illalla on vaikeampi rauhoittua nukkumaan.
Unettomuus tilapäisenä on normaalia
Jokaisen ihmisen elämään kuuluu stressaavia (Lisätietoa stressistä) tai vaikeita tilanteita, jotka häiritsevät unta. Tällöin syntyy univajetta. Kyseessä on normaali reaktio elämässä meneillään olevaan tai tapahtuneeseen muutokseen eikä siitä pidä huolestua. Tilapäinen unettomuus kuuluu joskus meistä jokaisen elämään.
Helposti voi käydä niin, että tilapäinen unettomuus alkaa huolestuttaa. Mielessä pyörivät ajatukset ”en saa tänä yönäkään unta”, tai ”epäonnistun väsyneenä huomenna”. Tällöin olisi kuitenkin parempi ajatella ”kyllä uni tulee” tai ”pärjään yhden päivän lyhyemmillä unilla”. Yleensä tilapäiset univaikeudet korjautuvat lyhyessä ajassa. Muutama lyhyeksi jäänyt yöuni tai uneton yö ei ole vaarallista.
Pitkittynyt unettomuus tarvitsee hoitoa
Unihäiriöstä on kyse silloin, jos unettomuus on pitkäaikaista, viikkoja jatkuvaa. Unettomuus on tyytymättömyyttä unen määrään tai laatuun. Merkittävää määrittelemisessä on se, koetko itse kärsiväsi unettomuudesta. Unettomuus ilmenee tyypillisesti:
- toistuvina nukahtamisvaikeuksina
- katkonaisena unena
- liian lyhyenä tai huonolaatuisena unena vaikka olisi mahdollisuus nukkua
Unettomuuden muodot voivat ilmetä yksinään tai siten, että uneton kärsii kaikista piirteistä. Jos unettomuus on jatkuvaa, kannattaa pyytää apua terveydenhuollon ammattilaisilta.
Nukkuminen palauttaa opiskelun kuormituksesta.
Muualla verkossa
Palauttava uni – MIELI ry
Unettomuus – Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö
Unettomuuden syitä ja hoitoa – Duodecim Terveyskirjasto
Uniliitto – Unihäiriöistä kärsivien potilasjärjestöjen katto-organisaatio
Anna palautetta
Herättikö lukemasi sinussa ajatuksia? Vastasiko sisältö odotuksiasi? Saitko tietoa ja tukea tilanteeseesi? Anna meille palautetta nimettömällä verkkokyselyllä. Arvostamme mielipidettäsi!